On yö ja hämärää. On melkein kesä ja mä vaan mietin miten mun elämä on perseellään. Ainoa ilo mulle on rakkaus. Tai noh, tunteet. Se tunne joka kaivaa mua sisältä joka päivä. Se on se mörkö...se joka kuiskailee korvaan inhottavia asioita. En ansaitse rakkautta. Kukaan ei saisi rakastaa minua koskaan. En tiedä enää haluanko seurustella...tuntuu että olisin lukitussa häkissä, ja istun siellä vaikka voisin vain avata oven ja kävellä pois...pelkään vaan seurauksia. Sellaisia seurauksia ettei niistä enää toipuisi.
Oon lihonu. Lihava lihava lihava paska. Musta on tulossa sellainen ihminen jollainen mä en halua olla. Tuntuu kuin syömättömyydellä taistelisin rakkautta vastaan. Luulen et laihuus tuo mulle onnea mut ei se tuo. Se vaan muuttaa mua eikä takaisin voi palata.
Now and then I think of when we were together
Like when you said you felt so happy you could die
Told myself that you were right for me
Like when you said you felt so happy you could die
Told myself that you were right for me
Mun täytyy muuttua jotenkin. Jotain on tapahduttava enkä osaa päättää. Niin vaikeaa päättää et mistä luopua. Koska kaikkea ei voi tässä elämässä saada...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti