tiistai 9. helmikuuta 2016

What seemed like a good idea...

Muistan vieläkin kun sinäiltana makasin sylissäsi saunan jälkeen. Oli jo ilta, melkein yö. Taivas oli kirkas ja silloin  näin tähdenlennon.. nopea, mutta siltikin todellinen. Toivoin että olisin onnellinen joskus. En muuta, Koska siihen aikaan olin jatkuvasti surullinen...vaikka elämä oli muuttanut suuntaansa ei sen vanhan elämän jäljet olleet vielä parantuneet mielestä. Siihen aikaan suorastaan elin ja hengitin vain ollakseni vireressäsi...tarvitsin käsiä ympärilleni, pitämään minut turvassa öisin, antamaan minulle minun ääriviivani jotta tiesin mistä minä alan ja mihin lopun. Tiedän nyt ettei sellainen elämä voisi jatkua loputtomiin.

""Mitä meille tapahtui? Olimme kauan niin rakastuneita että näimme jopa samoja unia. Emmekö me kuitenkaan kestäneet rakastumisen muuttumista rakkaudeksi? Jotkut eivät toivu siitä koskaan. Joittenkin rakastuminen muuttuu tyhjyydeksi""

Tavattuamme hulluus alkoi.. koska olen niin itsekeskeinen ja laskelmoiva.. suunnittelin asiani niin että voisit kiinnostua minusta. Harmaa, synkkä kipeä elämäni ei tuntunut enää niin pahalta. Hänen seurassaan oli vain valoa ja lämmintä ja hauskaa. Paljon naurua. En aiemmin ollut tuntenut ketään kohtaa samallalailla. Olin tehnyt aimmin vääriä valintoja..voisi sanoa etten koskaan valitse sitä oikeaa. Hän oli juuri oikea. Paras. Hän sai minut nauramaan pelkällä olemuksellaan.. tuntuu kuin en olisi nauranut niin vuosiin.. siitä on liian pitkä aika. Kaikki oli niin puhdasta ja viatonta. Ja samaan aikaan aivan päinvastaista. 

Haluaisin löytää takaisin sinne meidän maailmaan. Kaikki oli hyvin. Kun millään muulla ei ole väliä.. Silloinkun elin siinähetkessä onnellisena miettimättä tosiasiaa etten tiedä mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Etten tiedä milloin on viimeinen päivä.

En ole niin tyhmä etten tietäisi..kuin en tajuaisi ettei se voisi olla enää samanlaista. Meidän elämä-. Silti haluan taistella koska kaiken jälkeen olen velkaa edes senverran. Yrittämisen. Jaksamisen. Vaikka tein kaikkeni työntääkseni sut pois... Ja vaikka oon varma,,,jos T saisi valita se poistaisi kaiken. Jokaisen halaksen, jokaisen valheen, jokaisen suudelman. Kaiken rakkauden mitä ikinä onkaan ollut...mitä onkaan vielä jäljellä. Mä en silti haluais unohtaa. 

I'm thinkin' that all that still matters is love ever after
After the life we've been through
'Cause I know there's no life after you




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti