Mä hajoilen käsiin, en ilmoittautunut ajoissa yo-kokeisiin, joten en pääse keväällä kirjoittamaan, joudun lykkäämään syksylle kaikki kuusi ainetta. Perseestä. Oon niin saamaton paska. T sanoi tänään ihan samaa, vähän nätimmässä muodossa vain.
Yhtä Yön biisiä kuunnellessa tajuan miten hyvin voin kuvitellla lausutut sanat T;n suuhun. Mä olen sen tarinan nainen, ihan selkeesti... Mä olen niin ailahtelevainen. Mä osaan olla ihana. Mä osaan olla hirviö. Jaa olen pilannut T;n elämän siinä samalla.
Niin kaikki on nyt selvää
kun viimein saapuu hän
huuruun, ikkunaan hän piirtää sydämen
Eikä anteeksi hän pyydä
vaan pyytää enemmän
Hän tahtoo että unohtaisin sen
kuin lapsi painajaisen
Hän jättänyt on kaiken
nuo päivät tummuneet
kun tuntenut mä häntä enää en
Pois piilottanut kaiken
lakaissut pois sirpaleet
Ja nyt vieressäni istuu hymyillen, mua katsellen
Niin hän taas, tuo liekki rinnassaan
mua saapuu katsomaan, vain käsivarsiltaan
voin nähdä jäljet pimeyden
Hänen vierellään mä valvoin
häntä uneen peittelin
ja nyt hän on taas täynnä elämää
Hänen murheensa mä kannoin
vaan nyt huomaan kuitenkin
että kaipaan oman huoneen hämärää
kun en jaksa enempää
Niin hän taas, tuo liekki rinnassaan
mua saapuu katsomaan, vain käsivarsiltaan
voin nähdä jäljet pimeyden, vaan tänään jaksa en
Kun hän taas, kuin tuuli purjeissaan
vain tahtoo unohtaa, minut viedä mukanaan
vaan yksin vietän tämän perjantain
Niin se on kai rakkautta vain?
Mä tunnun pilaavan kaiken. Mä en saa elämäänse i kasaan niin millään ja se ahdistaa. Mun ainoa ilo ja hupi on syödä-oksentaa-shoppailla-itkeä sitä rahanmenoa-ilokaasu-ryyppäminen. Viiltely taitaa palata kuvioihin taas myös. On senverran euforinen kokemus.
Plus kaikki muu mitä teen. Oon pahoillani ja pyydän anteeksi koko vitun maailmalta että oon paska. "Jumala, älä anna mun olla perseestä!"
"I deserve to die"
"you think I want to be this person?"
"I said something I didn't mean"
"I could let you die.. your existence has no meaning"
"It's a lie"
"I miss her more than anything in the world.."
"You remind me of her.. you are just not the same"
Sinä teit meistä meidät. Mutta jätit sitten yksin. Mullekkin käy niin. I am just like her. Voin kuvitella sen kivun. Puhelimen tyhjän tuuttauksen- tajusit menneen liian pitkälle ja se oli ohi.
Mä en ole mustasukkainen. Mä olen sielunsisko. Vaikka en niin kaunis, en niin täydellinen. I now you'll choose her over me. But we both loved you. More than anything. It hurts.
