maanantai 30. syyskuuta 2013

Diet Mountain Dew

Diet mountain dew, baby, New York City
Never was there ever a girl so pretty
Do you think we’ll be in love forever?
Do you think we’ll be in love?

Laihtuminen tekee mielelle kaikenlaista jännittävää.. Olin nimittäin baarissa lauantaina. Jep. Se punapää joka oli helvetin humalassa. Sitä se Vodka teettää.. Olo oli kaunis. Olin syönyt todella vähän. En oikein osannut juodakaan kun jossain vaiheessa muistin paljonko alkoholissa on kaloreita-joten oksentamaan. Sekin oli helppoa. Olin kaunis, seksikäs, täydellinen. Miehiä olisi riittänyt joka sormelle. Näin jo sisään tullessa katseet, hymyt. 

I know that what I do isn't right,
I can't stop what I
Love to do.
So I murder love in the night,
Watching them fall one by one they fight,
Do you think you'll
Love me too?

"Sä olet kaunein nainen ketä oon koskaan nähny". Kiitos. Kiitos kiitos. Ei kukaan olisi katsonut minua 10 kiloa sitten. Täytyy olla täydellinen.. Haluan sitä ja haluan olla täydellinen. 

I'm so hot, I ignite,
Dancing in the dark and I shine.
Like a light I'm
Luring you.

Olkaa rauhassa kateellisia. Kukaan ei voi viedä tätä minulta, enkä anna kenenkään yrittää. Koskaan. 

perjantai 27. syyskuuta 2013

Narsistista..

Jos lyöt vielä kerrankin niin mä tapan sut


Miksi on olemassa niitä ihmisiä... Niitä jotka eivät välitä kenestäkään muista kuin itsestään. Ei puolisoista, lapsistaan. Ainoa asia mikä kiinnostaa on oma napa. Mutta kyllähän sen ymmärtää, eikö? Oma perse on aina lähimpänä. NARSISTIT.

Olen elänyt narsistin kanssa siitä lähtien kun olin viisi-vuotias. Isäpuoleni. Narsistien uhrien tuki Ry;n sivuilla kerrotaan mielestäni todella hyvin millainen narsistinen persoonallisuushäiriö on. 


"Empatian puute tekee narsistista erityisen julman muita ihmisiä kohtaan. Hän tiedostaa loukkaavansa ja satuttavansa muita, mutta hän ei välitä tästä, sillä hänellä on mielestään täysi oikeus loukata ihmisiä tarvittaessa. Hän saattaa kokea esimerkiksi velvollisuudekseen sanoa, mikä toisessa ei miellytä, koska muut eivät uskalla puhua tästä suoraan. Narsisti ei kadu tekemisiään tai sanomisiaan."

Tätä ilmiötä meillä kotona katseltiin 13-vuotta. 13-vuotta tappelua, itkua, pelkoa. Kotiin ei voinut turvallisin mielin mennä ikinä. ISäpuoli oli arvaamaton. Tappouhkauksia, muistan kun hän kerran piti veistä veljeni kurkulla. Se kaikki tuntuu nyt niin kaukaiselta ja epätodelliselta. On vaikea uskoa että kestimme sen kaiken ja olemme hengissä. Rikosilmoituksen jälkeen hänet jouduttiin pitämään tutkintavankeudessa koska poliisi pelkäsi perhesurmaa. 

Sellaista tänään. Toivon ettei kukaan teistä ole joutunut, eikä koskaan joudu kärsimään vastaavasta. 





tiistai 24. syyskuuta 2013

Not strong enough to stay away

Olen palannut saksasta ja siellä ei ollut olemassa yhtäkään sääntöä ruuan suhteen. Ahdistaako jo?
Kyllä. Selvisin siitäkin, ja opin tosin, etten pidä syömisestä. Ruoka on intohimoni muttui syötynä. Ruoka on jotakin joka kuuluu pitää kaukana minusta. Joka yö nukahdin vatsa täpötaynnä ja kivistäen.. (sillä tottakai ilman sääntöjä söin ja söin osaamatta lopettaa ollenkaan.) Koskaan ei ollut nälkä. Oli vain pieni kaiverrus, himo, joka huusi ruokaa. Leipää, ranskalaisia, sokerillista limua.

Onneksi olen kotona ja se on nyt ohi. Voin palata taas normaaliin ruokajärjestelmään.

Ps. Paino nousi neljässä päivässä kaksi kiloa.

And it's killin' me when you're away, I wanna leave and I wanna stay.
And I'm so confused, So hard to choose.
Between the pleasure and the pain.
And I know it's wrong, and I know it's right.
Even if I try to win the fight, my heart would overrule my mind.
And I'm not strong enough to stay away


torstai 19. syyskuuta 2013

....And I've got no excuse

Ruoka ruoka ruoka. Se pyörii mun mielessä koko ajan. Tekee vaan mieli syödä. syöny jo tänänä liikaa. Enemmän kuin suunnittelin. Pelottaa, pelottaa koko ajan ihan helvetisti. Pelkään että tää pelko pysyy, pelkään että se lähtee. Ylävartalo näyttää jo kauniilta, ja se kannustaa mua jatkamaan. On tää vaan todella rankkaa. En ainakaan kärsi turhasta, se tässä taitaa olla ainut lohtu.

"Valehtelen, jos väitän
olevani hänen, vain häntä varten
Valehtelen, kun puhun
Siksi olen useimmiten hiljaa"



Just Kill me. Please.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Ahdistaa..

Jäätelöä. Meidän pakastimessa on jäätelöä. Olen koko iltapäivän suunnitellut sitä miten söisin sen. Täällä on muitakin kotona kuin minä, se hankaloittaa asioita-vaikeuttaa oksentamista. En kuitenkaan haluaisi jättää sitä sisäänkään...tänään on mennyt niin hyvin. Typerät ihmiset kun ostelee vaarallista ruokaa tänne.

Olen lähdössä saksaan ylihuomenna. Haluaisin olla mahdollisimman hoikka ja kaunis silloin. Jos edes kilon saisin nipistettyä jostain. Edes kilo.

On ihan helvetin kylmä kokoajan

kolmannen päivän aamu

Tänään on ABC-dieetin kolmas päivä. Eilinen meni tosi hyvin. Kävin salilla ja lenkillä. Tänään saisi syödä korkeintaan 300 kaloria. Eli salaatti ja rehupäivä tulossa. Vahvasti.

Heräsin viisi kertaa viime yönä ajatellen ruokaa. Näen unta siitä. Mahani kurni ja nälkä oli helvetillinen. Eikä laihtumista tapahtunut kuin yksi säälittävä kilo. Ei kauhean kannustavaa.




tiistai 17. syyskuuta 2013

Vapaa- Kaija Koo


Mä olen kyllästynyt niihin 
voimiin, jotka ohjailee mun elämää,
jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa. 
En tiedä, onko se väärin, 
kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan, 
sillä niin olis käynyt, jos ois jäänyt eiliseen kii. 

Joku mua piteli siinä, 
se oli niin kamalan vahva, 
eikä se halunnut päästää irti. 
Melkein kuin lihaa ja verta, 
suurempi vuoria, merta,
se sellaiseksi kasvoi mun päässä. 

En odota yllätystä,
en pidätä hengitystä.
Mä haluan jättää sen kaiken taakse
Tää mun pakoni loppuun juostu on. 
En mä rohkea oo, 
enkä kuolematon, 
mut mä tiedän vaan sen, 
minkä sydän on tiennyt kauan ; 
Tää mun pakoni loppuun juostu on. 

En aio tuntea pelkoo, 
vaikka pelkään, et se ei oo musta kii,
mut mä luulen, et ihminen on sitä vahvempi. 
Mä aion antaa sen kuolla, 
en enää anna sille tilaa hengittää, 
mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää.

Mä rakennan kotini yksin, 
mä parannan minäni yksin, 
ja pakotan pitämään itseni koossa. 
En ole se surkea rätti, 
jonka sydän on imetty kuiviin, 
en rakenna sille kotiini huonetta.

Minä

"Ei ole mitään minää. On vain valtavan tyhjä kolo keskellä. Tyhjyys. Kauhu. Edes kaikki maailman ruoka ei voisi täyttää sitä. Mutta minä yritän."


Sweet serial killer

Tää kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin,

joka kaiken turhaan antaneena särkyi asfalttiin,
nyt hän yksin valvoo ja laiturilla odottaa että laiva saapuu
ja sirpaleet pois kuljettaa


Mun ja T;n oli tarkoitus muuttaa yhteen, mutta se saa nyt toistaiseksi jäädä, se ajatus. Olisi mielenkiintoista asua yhdessä. Ainoa ongelma olisi tilan puute: Mitä tehdä sillloin kun saan kohtauksen ja haluaisin vain juosta ulos tai vähintäänkin potkia tai lyödä. Väkivaltainen bitch. 

Tänään ajatukset on pyörineet aikalailla menneisyyteni ympärillä. Siihen kuuluneiden ihmisten ja paikkojen muistelu. Isästäni en ole kuullut enää mitään. Hän lähti jälleen pois. Paska juttu mutta sukulaisiaanhan ei saa valita. Isäni toi tavallaan mieleeni exäni, vähän hassussa merkityksessä tosin. Sitähän sanotaan että nainen valitsee alitajuisesti isänsä kaltaisen kumppanin. (tai sanotaan että ainakin tiedottamasti etsii) J ja isäni ovat pitkiä, pukeutumistyyli on sama sekä musiikkimaku. Huivi oli samanlainen molemmilla kaulassa... Omituista ja hieman huvittavaa. No, molemmat ovat nyt poissa. Ehkä parempi niin.  

T. Mun rakas T. Miten tätä voisi ikinä selittää. Miten voisin ikinä lopettaa painon tarkkailun, vahtimisen, valehtelun. En voi luottaa sinuun. En voi luottaa keneenkään enää. Olen ennakkoluuluoinen, vainoharhainen, inhottava akka. En halua olla sellainen nainen kuin olet minusta tehnyt. En ollut sellainen ennen. . . Vai olinko?


 Hei, älä odota minua silloin, meidän täytyy ne yöt unohtaa
Eihän syntisen maailman syntinen lapsi pysty koskaan rakastamaan

Eikä koskaan ketään kaipaamaan


Äitini ei kestä minua eikä jaksa ei jaksa ymmärtää. Olen kuulemma hukassa, en tee mitään muuta kuin valehtelen. En voi kuulemma painaa niin paljon kuin kerron, vaikka puhun totta, En käy koulussa, syrjäydyn. Ja sitä rataa, kunnes kuolen katuhuorana jonnekkin ojaan. En ole luottamusta ansainnut mutta kaipaan tukea silti. 

Anyways. Abc-dietti alkoi tänään. Ihan lastenleikkiä. 



Minä vaihdoin meidät tyhjiin huoneisiin
Minä vaihdoin meidät kuolemaan ja kahleisiin
Minä jätin meidät raunioiksi palamaan
Minä tahdoin meidät
Meidät hajottaa





perjantai 6. syyskuuta 2013

Warrior


Now I'm a warrior
Now I've got thicker skin
I'm a warrior
I'm stronger than I've ever been
And my armor, is made of steel, you can't get in
I'm a warrior
And you can never hurt me again




When you're at the end of the road
And you lost all sense of control





NEVER LET ME GO 

torstai 5. syyskuuta 2013

fuck this shit

En jaksa. Oli todellinen virhe jäädä Tn luo koko viikoksi. Kontrolli on totaalise kateissa, syön ja syön, popcornia, jäätelöa ja makaronilaatikkoa. Olo on liian turvallinen. Tämä ei tee minullehyvää yhtään. Kyllä sitten itkettää kun olen syönyt itsestäni läskin. Niinpä. Mieti sitä. Lihava lihava lihava tantta. Niinkuin ne kaikki toiset.

Se toinen nainen.

" Sä olet idiootti"

Mitäpä muutakaan mä vosin olla. Tuska ja häpeä on liian suurta peiteltäväksi loputtomiin.

Se Pieni Kissa joutikin jo kuolla.