Anoreksia/masennus- soittolistaus

1. Familiar taste of poison- Halestorm   

   "I don't wanna be saved, I don't wanna be sober

I want you on my mind, in my dreams

Behind these eyes and I won't wake up

No, not this time"

2. Never good eneugh- Rachel Ferguson

3. Just a dream

4. Liar Liar- Christina Grimmie

5. A team- Ed Sheeran

"And they say
She's in the Class A Team
Stuck in her daydream
Been this way since eighteen
But lately her face seems
Slowly sinking, wasting
Crumbling like pastries"

6. Cut- Blumb

7. Britt Nicole- When she cries

8. Nyt- Pyhimys

Mä en tienny miten pysähtyy, nauttii hetkestä
Mieli teki omat esteensä
Juoksen karkuun tai juoksen perässä
Aistit tylsinä mut hampaat veressä

9. vitun huora- Pyhimys

Ever after never came, And I'm still waiting for a love I'll never have

Miten mä aina päädynkin tähän samaan tilanteeseen. Viime kerrasta on jo toki aikaa, en muistanu sen sattuvan näin kokonaisvaltaisesti. Sinä senkin paskiainen joka petät mut yhä uudestaan. Sinä joka saat mut tuntemaan, kärsimään, haluamaan aina uudestaan. Haluaisin viimeinkin laittaa tälle pisteen mutten tiedä miten. 
Tää on kaikki niin kieroa ja vääränlaista peliä, en osaa pelata näillä säännöillä.


Between love between hate
Shake the silence back but it's too late
And it haunts you, and it haunts you
It's a love hate heartbreak

Mä elin pitkään kuin kuolematon. Mikään ei mua satuttanu, olin ihan mun oman sairauden lumoissa. Masennus erotti mut muusta massasta ja se tuntu hyvältä. Siinä sivussa mä heitin tunteet romukoppaan ja annoin mennä enkä välittäny, en uskonu et voisin enää koskaan rakastaa. Mä haluan vihata , mä haluan oikeasti fyysisesti satuttaa. On niin epäreilua että mä saan kärsiä ku toinen ei halua tuntea mitään. Ei edes tän kaiken ajan jälkeekään. 

Mussa on pahasti jotain vialla.


Ever after never came,
And I'm still waiting for my heart to beat again.
And all the dreams I've laid to rest,
The ghosts that keep me, after all that I've become,
I am only one.

I could fight this 'til the end... But maybe I don't want to win

Tänään on merkittävä päivä ja siihen on kaksi syytä. Vaaka näytti aamulla 53.4 kiloa! En oikeastaan ollu edes yrittänyt pudottaa tietoisesti painoa viime aikoina, nyt tietysti janoan uusia tuloksia ja pienempiä lukuja. 
Toinen juttu on, että ostin ensimmäistä kertaa aikuisikäni aikana farkkushortsit kokoa 34. Mulla kun sattuu tota persettä olemaan, (päärynävarto kun kiertää suvussa)niin mun koko houusjen suhteen (tiukkojen/farkkujen) on 36. Tuumakoissa se on 27/32. Että silleen. Paidoissa menee yleensä koko xs, riippuu tosin mallista, mut M koko on ihan liian iso nykyään. Hassua ajatella että joskus paidat, hupparit yms ostin aina koossa M. Hullua.

I tell myself that you're no good for me
I wish you well, but desire never leaves
I could fight this 'til the end
But maybe I don't want to win

Oon miettiny mun suhdetta nyt tosi tosi paljon... Ahdistus tuntuu kokoajan rinta-alassa ja haluun eroon siitä. Mutta olisko se sit oikein jättää? Voisko se olla mitenkään väärin.? Vaikeeta. Ajattelen et on mun aika siirtyy uusiin kuvioihin, mut heti ku yritän kertoa siitä pala juuttuu kurkkuun enkä pääse siitä. En pääse eroon. Haluun pystyy elää ja hengittää. En osaa tai haluakkaan erota, en tiedä mistä sitä vapautta sit lähteä etsimään. Tää elämä on niin tätä taas.

Huomenna vaihteeks helsingin yöhön- päätin jo että puen sellasen pitkän musta hameen niin mun päärynä-läski-jalat ei näy. 

Poiakystävää kohtaan olis oikein et se pääsis musta eroon... eihän tää juttu oo senkään kannalta toimiva.. Mä oon paha paha paha ja inhottava akka ja se on ainoa totuus. 

You made a mistake
On the day that you met me and lost your way. You saw all the signs but you let it go, closed your eyes.

Can't help myself from hurting you when it's hurting me
I don't have wings, to fly with me won't be easy
'Cause I'm not an angel, I'm not an angel

Mun Ask.fm

Proana Ask.fm

(Juuh... ei kauhean omaperäistä, tiedän...)Linkki mun uuteen, tätä blogia koskevaan Ask-profiiliin. Toivoisin teiltä kysymyksiä, mitä tahansa, vastaukset kysymyksineen laitan tänne blogiin.  Mitä tahansa saa kysyä, nimellisiä kysymyksiä en julkaise nimellä luonnollisesti. 

I wanna be like Mary-Kate

Mulla olis tavoitteena saavuttaa se 52 kiloa pysyväks. Paino vaan heittelee jatkuvasti ylös ja alas ja mä siinä mukana. Turhauttavaa, en pääse lenkille tai uimaan  koska oon senverran kipeä ettei se kannata. Pakko siis keskittyä siihen mitä suuhunsa laittaa. Perkele se on inhottavaa.

Kerrataanpa siis muutamia tosiasioita:  Mun naamalle ei voi koskaan tehdä mitään- mun nenä tulee aina olemaan millanen se on, mulla ei oo tummia suuria silmiä eikä Angelina Jolien huulia. Ne on asioita jotka pitää vaan hyväksyä. Niitä ei voi muuttaa (ellei satu olemaan rahaa itsensä leikkelyyn) Voi keskittyä tekemään itsestään muilla tavoin täydellisen, muokata vartaloa. Tehdä itsestään prinsessan. Kuka tahansa voi, se on itsestä kiinni. En sano että se tie olis yhtä helppo ja "mukava" kuin ne kauneusleikkaukset mutta se on sen arvoista, varmasti on. Beauty Hurts, Baby. 

Viime kesänä painoin noin 52 kiloa. Nykyään enää en. 56 kiloa näytti vaaka hetki sitten. Hävettää. Tuntuu itsensä pettämiseltä että olen antanut ruokkia itseäni, antanut otteen lipsua. Että minä, joka olen sentään mestari pudottamaan painoa, olen alkanut syömään hampurilaisia! Hävettää. Olen siitä pahoillani oikeasti. Ja leipää upposi yhteen vaiheeseen ihan huolella, mums mums mums leipää. Hyi helvetti. 

Tarvitsen kaiken mahdollisen inspiraation että tää homma onnistuisi, et pääsisin viimein siihen 48 kiloon joka mun tavoite on. Paljon teetä ja paljon paljon kasviksia. Aina ei vaan voi mennä siitä mistä aita on matalin. 

Tsemppiä! 

But in the end what leaves you brokenIn the end it makes you better

Shoppailua plus hesburger

Vietin tänään ihanan päivän poikaystävän kanssa Jumbossa. Mulla oli lahjakortti kenkäkauppaan sekä Iittalaan, niin sain "tuhlata", Löysin tosi ihanat Wedge-sandaalit ja Arabian lautasen Iittalasta. RA_KAS_TAN niitä<3 

IIttalan Taika-sarjan lautanen.<3 maksoi 37 euroa.

Ettei tää päivä olis ihan niin täydellinen niin käytiinkin hesburgerissa syömässä. Söin juustoaterian ja siinä on ihan hirveesti liikaa kaloreita, enkä ees tiedä voiko tonne pätsiin mennä edes treenaa. Ratkaisu on siis joku pieni jumppa sisällä kahvakuulan kaa TAI en syö mitään muuta koko loppupäivänä- jostain syystä kumpikaan ajatus ei houkuttele. 

Lisään muutaman kroppa/masu kuvan. Mulla on hirvee stressi kokoajan mun mahasta, koska napapaidathan on nyt muotia niin olis kivaa käyttää niitä, ainoo vaan et sitä tuntuu olevansa kauheen esillä, mahamakkarat kaikkien pällisteltävinä.

Juuh... semmosta, vähän ilosempaa tekstiä tänään. Katellaan mitä huomen tapahtuu:) Moimoi<3

Tilaisuus tekee varkaan

Huljuttelen teetä lasissa, vähän liian kuumaa vielä juotavaksi. Toinen ihmettelee miksi haluan juoda teetä vaikka ulkonakin on yli 25 astetta lämmintä. Vastapäätäni istuu vihainen isoäiti- se kyselee kyselemistään, haluaa niin kovasti murtaa minut ja päästä käsiksi oikeisiin tunteisiin ja oikeisiin sanoihin. Koska minähän en voi puhua totta muuten, tyttö valehtelee, se on varma. 

On totta että olen oppinut vähitellen puhumaan harkiten, miettien mitä tuo ja tuo ihminen tietää ennestään. valehtelenko, onko syytä muuttaa totuutta hieman. Olen valehdellut terveydenhoitajille, keksinyt selityksiä äidille ja isovanhemmille, poikaystäville. Valehtelu auttoi selviytymään. Tai kertomatta jättäminen. Oli helpompi keksiä käsiäni jatkuvasti raapiva kissa kuin kertoa että haavat kädessäni aiheutti puukko. Oli helpompi valehdella uinninopettajalle olevani kipeä, sensijaan että mustelmat olisivat paljastuneet kaikille. Nykyäänkin ihmisiä on helppo huijata uskomaan kaikenlaista- milloin olen syönyt, olenko syönyt, paljonko painan. Tärkeintä on vaan olla ja näytellä että pystyisi syödä mitä vain ilman että se missään näkyisi. Että pysyn hentoisena ja vatsa kauniin litteänä eikä kellään ole aavistustakaan. 

Tähän asiaan liittyykin se mitä aion tehdä seuraavaksi. Olen menossa poikaystäväni kanssa käymään Animecon-messuilla, perjantai-yönä on lähtö. Siellä kuitenkin tulen tapaamaan mieheni naispuolisen ystävän. JA kyllä, aion osoittaa kaikilla mahdollisilla tavoilla olevani parempi. Laihuus kuuluu asiaan. Jos olen hoikempi niin kaikki on hyvin. Mustasukkaisuuttani lisää se että tämä tyttö on todella kaunis, todella hoikka ja sellainen pieni. Juuri sellainen kuin itse haluisin olla. Jotenkin en usko että voin olla näyttämättä inhoani naista kohtaan, sitä tunnetta miten olen kateellinen..se on inhottavaa. Eihän minun koskaan tarvitse olla. Naurettavaa pelleilyä taas tämäkin. 

Olen säälittävä paska. 

Ja niin sä oot tyyni ja raukee

katot ikkunasta onnellisena hymyillen

vielä silmäsi aukee

vielä huomaat kuinka olet ruma ja liejuinen

etkä tiedä mitään, sä et tiedä mitään, sä et tiedä mitään