torstai 28. marraskuuta 2013

"You remind me of her.. you are just not the same"

Tänään etsin pitkästä aikaa yritin etsiä käsiini vanhoja viiltelykamoja... saksia ja sellaista tosi tosi terävää pientä veistä. En löytänyt. Löysin sheiverin, ja rupesin vetelemään sillä. Se leikkasi ihoa terävästi ja kivuttomasti, mikä oli pettymys... mutta melkein heti perään tuli veri, sitten terävää kirvelyä ja kipua. Erilaista, myönnän mutta toimivaa.

Mä hajoilen käsiin, en ilmoittautunut ajoissa yo-kokeisiin, joten en pääse keväällä kirjoittamaan, joudun lykkäämään syksylle kaikki kuusi ainetta. Perseestä. Oon niin saamaton paska. T sanoi tänään ihan samaa, vähän nätimmässä muodossa vain.

Yhtä Yön biisiä kuunnellessa tajuan miten hyvin voin kuvitellla lausutut sanat T;n suuhun. Mä olen sen tarinan nainen, ihan selkeesti... Mä olen niin ailahtelevainen. Mä osaan olla ihana. Mä osaan olla hirviö. Jaa olen pilannut T;n elämän siinä samalla.


Niin kaikki on nyt selvää

kun viimein saapuu hän
huuruun, ikkunaan hän piirtää sydämen



Eikä anteeksi hän pyydä
vaan pyytää enemmän
Hän tahtoo että unohtaisin sen
kuin lapsi painajaisen



Hän jättänyt on kaiken
nuo päivät tummuneet
kun tuntenut mä häntä enää en



Pois piilottanut kaiken
lakaissut pois sirpaleet
Ja nyt vieressäni istuu hymyillen, mua katsellen



Niin hän taas, tuo liekki rinnassaan
mua saapuu katsomaan, vain käsivarsiltaan
voin nähdä jäljet pimeyden



Hänen vierellään mä valvoin
häntä uneen peittelin
ja nyt hän on taas täynnä elämää



Hänen murheensa mä kannoin
vaan nyt huomaan kuitenkin
että kaipaan oman huoneen hämärää
kun en jaksa enempää



Niin hän taas, tuo liekki rinnassaan
mua saapuu katsomaan, vain käsivarsiltaan
voin nähdä jäljet pimeyden, vaan tänään jaksa en



Kun hän taas, kuin tuuli purjeissaan
vain tahtoo unohtaa, minut viedä mukanaan
vaan yksin vietän tämän perjantain
Niin se on kai rakkautta vain?

Mä tunnun pilaavan kaiken. Mä en saa elämäänse i kasaan niin millään ja se ahdistaa. Mun ainoa ilo ja hupi on syödä-oksentaa-shoppailla-itkeä sitä rahanmenoa-ilokaasu-ryyppäminen. Viiltely taitaa palata kuvioihin taas myös. On senverran euforinen kokemus.
Plus kaikki muu mitä teen. Oon pahoillani ja pyydän anteeksi koko vitun maailmalta että oon paska. "Jumala, älä anna mun olla perseestä!"

"I deserve to die"

"you think I want to be this person?"

"I said something I didn't mean"

"I could let you die.. your existence has no meaning"

"It's a lie"

"I miss her more than anything in the world.."

"You remind me of her.. you are just not the same"

Sinä teit meistä meidät. Mutta jätit sitten yksin. Mullekkin käy niin. I am just like her. Voin kuvitella sen kivun. Puhelimen tyhjän tuuttauksen- tajusit menneen liian pitkälle ja se oli ohi.
Mä en ole mustasukkainen. Mä olen sielunsisko. Vaikka en niin kaunis, en niin täydellinen. I now you'll choose her over me. But we both loved you. More than anything. It hurts. 















maanantai 11. marraskuuta 2013

Heartless?

Ruoka kutkuttelee mielessä jatkuvasti.. Nenä johdattelee erityisesti leivän perään... god, miten kukaan kestää olla viljattomalla ruokavaliolla? Tuore leipä, sellainen tosi tosi pehmeä... ja jäätelöä- jäätelöä ensin, sitten leipää ja lihaa ja suklaata... niinkauan kunnes poistan sen moskan itsestäni vessaan.

Kaipaan humalaa ja tupakkaa. Kaipaan sitä tunnetta kun olo on lentävä ja lennokas. Kun olo on kaunis ja laiha. Vain korkeat korot ja drinkkilasit.

Eikö elämäni ole enää mitään muuta kuin---tätä??

Sain opiskelupaikan jälleen.

En mennyt valintakoetilaisuuteen. En mennyt työhaasttatteluun.

Eivät ne tarvitse minua siellä. Enkä minä heitä.




lauantai 2. marraskuuta 2013

For my boyfriend T...

Tärkein ihminen maailmassa... kerta kerran jälkeen pelkään että sä olet iäksi mennyt. Muttet sä ole. Ihme kyllä. Alkaa tuntumaan vähitellen ettei rakkaus riitä aina. Se ei riitä parantamaan kaikkea. 



                                                          Ever after never came,
                                         And I'm still waiting for a life that never was



Ei se tarkoita etten haluaisi palata aikaan, missä kaikki oli hyvin... Meillä oli kaikki niin hyvin. Ei osattu nauttia siitä aikanaan. Jälkiviisaus on jopa mua suurempi bitch.

Ja sä sanot mä oon tyyny sun naaman päällä
Mä oon umpikujan pää
Mä oon se kamala vanne joka keväisin aina sun otsaasi kiristää









Near, far, wherever you are.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Hukassa

En enää tiedä missä mä olen tai mitä pitäisi tehdä. En uskalla käydä vaa-alla. Vaaka on pelottava. Kaikki pelottaa. Inhoan syksyä ja tuleva talvi masentaa. Inhoan joulua, joten edes se ei tuo mitään valoa tähän harmauteen. Joulu oli aina meillä sellainen "yritetään viettää tätä juhlaa ja pitää hauskaa niinkuin muutkin ihmiset-juhla". Tosin jokaikinen joulu joku itki kuitenkin. Hirveää.

Tunnen olevani niin jumissa. Muut käy töissä tai kouluissa, mä olen kotona. Aloitan uudessa työssä tai koulussa, kokonaisen uuden tutkinnon- en jaksa sitä viikkoa kauempaa. Tai vaihtoehtoisesti en mene haastatteluihin. Lintsaan. Sain amiksesta viime viikolla eropaperit. "Liikaa poissaoloja", Ihmeen kauan ne mua jaksoi katella. Olinhan kaikkiaan vain kolme päivää koulussa.

Tuntuu vain niin turhalta yrittää. Tiedän toki miksi pitäisi, mutten silti pysty. Ei musta ole huolehtimaan lapsista, eläimistä, just ja just itsestäni. Mielenkiinnolla odotan mitä tapahtuu kun mun voimat parisuhteeseen loppuu.

En osaa nukkua kuin syvää loputonta 13 tunnin-unta. Joko nukun pitkään tai en ollenkaan. Huomenna olisi aamulla T;n kannsa tapahtuma jonne pitäisi mennä, ja kello on jo nyt niin paljon etten ehtisi nukkua edes kahdeksaa tuntia. En vain saa nukahdettua. Unilääkkeet ei oikein toimi...Herään heti kunn niiden vaikutusaika loppuu, eli noin neljän tunnin päästä lääkkeen ottamisesta. Joten sijaan että nukkuisin jauhan paskaa täällä. Voi että miten hienoa!                                          

                                               Sillä ihmismieli muuttuu

ei pysy paikallaan
Aina jotain puuttuu
se tahtoo tanssimaan

Pysy paikallasi hiljaa
silloin kaunis oot, lasienkeli
Pidä suusi kiinni
sillä koskaan totta eivät ole sanasi

torstai 24. lokakuuta 2013

Where did the angels go?






Everyday I wake up and I fall from grace                         
Every move I make has got me stuck in the darkest place              
I pray for mercy but I love the fear                         
I should've listened while the angels were living here




                                        I'm sick to my soul
                                       I gave you control
                        It feels I'm hanging at the end of my rope
I wanna believe that there is still hope
Now I'm hanging in the balance alone
Heaven better tell me where the hell did the angels go



                               My demons are stronger than ever

This lifetime is harder than ever
To become somebody better
Somebody better

torstai 17. lokakuuta 2013

Näin laihdut viisi kiloa viikossa!

http://painonpudotus.net/nain-laihdut-viisi-kiloa-viikossa/

Toivottavasti kyseinen linkki aukeaa teille. Jos ei auennut, niin tuossahan on perusajatuksena syödä viikon ajan mahdollsiimman vähän, niin laihtuu. (EI KAI??) Ei tuolla linkin takana ollut itselleni oikeastaan mitään uutta tietoa, mutta jos joku jaksaa lukea niin vilkaiskaa ihmeessä.

Mitä muuten tulee ruokaa, olen löytänyt uuden rakkauden: Knorr kana.nuudelikeitto. Yhdestä pussista tulee soppaa litran verran, ja annoksessa kaloreita noin 50. 50KCAL!! Ihmiset miettikää sitä niin. Ja soppa on tosi hyvää..ja itse ainakin jätän nuudelit syömättä käytännössä kokonaan, joten se koko kalorimääräkin pienenee siten.

Jaa...en oikein tiedä mitä muuta kirjoittaisin...oon ollu aika hukassa. Hirveää turvotusta ja painonnousua, johtuen mun uusista e-pillereista, mercilon-merkkisistä. Housut puristi ja hirvee olo kokoajan. Nyt on sit menkatkin sekaisin kun lopetin kesken sen liuskan. Mutta ihan sama. Kunhan paino ei nouse niin kyllä kai ne menkat sit hiljalleen korjaantuu.

Vähän thinspoota tähän loppuun..<3












torstai 10. lokakuuta 2013

Huonosti menee

Otsikkokin jo kertoo kaiken. Mun ruokaalamäki johtuu siitä että olen viettänyt suurimman osan kaikesta ajasta Tn luona. Kokoajan olisi kaikkea tarjolla...syön ja mussutan leipää. Nyt kotona täytin mahani kurkulla ja paprikalla- täydellistä. Maha täynnä vähillä kaloreilla. Eiks vihannekset poista nestettäkin...(?)

Yritän kasvattaa mun hiuksia joten ostin lisäravinteena Biotiinia. Sitä ihan ihmisille tarkoitettua versiota, ei sitä eläinten. (olen kuullut paljon positiivisia tuloksia eläimille suunnatusta biotiinista, mutta en uskalla lähtee kokeilemaan sellasia).

Seuraava asia: lensin ulos koulusta poissaolojen takia. Menee taas niin hyvin että huhuh.. Sitten suunnittelin että ostaisin itselleni kanin. Olin tosi onnellinen ja innostunut ajatuksesta, kunnes tajusin etten kykenisi huolehtimaan toisesta elollisesta olennosta. En vielä. Toivottavasti vielä joskus. Etä-lukio tökkii koska en ole saanut fronter tunnuksia, enkä voi tehdä nettitehtäviä tästä nimenomaisesta syystä. Ahdistaaaa....

Suunnittelen uuden viulun ostamista..vanha ei enää oikeen soi kunnolla. Oon haaveillu uudesta niin paljon, nyt olis varaa ostaakin sellainen. Ehkäpä.